Kansalaiskiteen tiimi rantautui valtakunnan paraatipaikalle Oodiin esittelemään tietokiteitä. Kansalaiset pääsivät kommentoimaan Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman tietokiteistä niitä, jotka liittyvät kestävään liikkumiseen. Osallistujat tutustuivat myös näkemysverkkoon ja täydensivät sitä.

 

Valokuva työpajapisteestä Oodin aulassa

Yksi työpajapiste oli Oodin aulassa. Kysymyksenä oli, mikä edistää tai estää pyöräilyä Helsingissä.

Kansalaiskide-projektissa kehitämme osallistumisen ja tiedon jäsentämisen työkaluja. Tärkein niistä on tietokide eli avoin nettisivu, jolla joukkoistetusti etsitään vastauksia täsmälliseen kysymykseen kritiikinkestävän tiedon avulla. Toinen on näkemysverkko, joka on kokoelma sisältönsä puolesta toisiinsa liittyviä tietokiteitä.

Oikean suunnan hakemista kokeiluilla

Olemme sukeltaneet kokeiluihin vauhdilla, sillä ideamme testaamiseksi ja oikean suunnan löytämiseksi se on tuntunut parhaalta vaihtoehdolta. Huhti-toukokuussa järjestimme kolme eri tilaisuutta, joissa tietokiteitä esiteltiin. Tietokiteiden konsepti on tähän mennessä altistettu noin sadan ihmisen ihmettelylle kasvokkain käydyissä keskusteluissa.

Torstaina 25.4. järjestimme kaikkien aikojen ensimmäisen kansalaistyöpajan tietokiteistä startup-hubi Maria 01:ssä Helsingissä. Kevään työpajojen aiheeksi valikoitui kestävä liikkuminen, joka liittyy tiiviisti Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaan (HNH2035) ja on arkipäiväisenä helposti lähestyttävä. Ensimmäisessä työpajassa kokeilimme fasilitointia eli osallistumista helpottavaa ja tietoa jäsentävää ohjausta tietokiteiden tuottamisessa. Pienten keskusteluryhmien fasilitointi toimi hyvin, kun ihmisiltä haluttiin kerätä ideoita ja näkemyksiä melko yleisistä aihepiireistä.

Seuraavaksi meitä kiinnosti tehdä täsmätestejä tietokiteiden ja näkemysverkkojen käytöstä kansalaiskeskustelussa. Maanantaina 27.5. törmäytimme ihmisiä tietokiteiden kanssa Tietokide <3 kestävä liikkuminen -nimeä kantaneessa pop-in-työpajassa. Keskustakirjasto Oodissa oli helppo saada ihmisiä poikkeamaan aiheen ääreen. Parin tunnin aikana kuutisenkymmentä ihmistä pysähtyi keskustelemaan ja kommentoimaan kestävää liikkumista.

Oppeja kansalaisten osallistumisesta

Oodin ala-aulassa kysyimme HNH2035:een liittyen syitä pyöräilyn tai ruuhkamaksujen suosioon tai epäsuosioon. Ihmiset esittivät mielellään näkemyksiään näistä tietokiteistä, mutta harva ehti ryhtyä perustelujen tai taustatietojen kaivamiseen. Osallistujien ohjaaminen perusteluiden tuottamiseen onkin yksi seuraavista askeleista tietokide-menetelmän kehittämisessä.

Yläkerran Brygga-tilassa on parhaillaan esillä Helsinki <3 ilmasto -näyttely ja sen yhteydessä paneuduimme näkemysverkkoon syvällisemmin. Levitimme pöydälle ison kartan HNH2035-näkemysverkon osasesta, jossa oli “vain” 16 liikennettä koskevaa toimenpidettä (ohjelman 147:stä) ja niiden 24 mittaria. Tätäkin osallistujat pitivät monimutkaisena mutta toisaalta valaisevana kuvauksena asioiden todellisesta luonteesta. “Mitenhän naapurissa Arkadianmäellä pystytään tekemään järkeviä päätöksiä, kun siellä on vielä monimutkaisempia asioita eikä näkemysverkkoja käytetä”, totesi yksi osallistuja.

Ihastelua herätti porautumismahdollisuus ensin näkemysverkon yksityiskohtana olevaan tietokiteeseen ja siitä edelleen taustalla oleviin perusteluihin aina yksityiskohtaiseen dataan ja koodeihin asti. Monet olivat vaikuttuneita siitä, että Helsingin kehittämä seurantatyökalu todellakin noudatti hyvän tietotyön periaatteita – avoimuus, kritisoitavuus ja syventymismahdollisuus – myös käytännössä. Vaikka useimpien mittarien taustalla ei vielä ole tarvittavaa dataa eikä laskentamalleja, työ kuitenkin etenee jatkuvasti yhteistyössä mm. Suomen ympäristökeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä kaupunkien kanssa. Jatkossa on kiinnostavaa palauttaa kansalaisilta tulleet argumentit asiantuntijoiden tarkasteltaviksi ja täydennettäviksi.

Palvelumuotoilua ja faktantarkistusta

Keskustelut Uutisraivaaja-mentoreidemme kanssa ovat olleet inspiroivia ja jopa korkealentoisia mutta myös jalat maahan palauttavia. Keskeisenä aiheena on ollut tietokiteiden palvelumuotoilu sekä vähintään yhtä tärkeänä tiimin muotoutuminen. Tähän mennessä järjestetyissä työpajoissa olemme pystyneet hyödyntämään vasta murto-osan näiden keskustelujen annista, joten kesälle jää paljon sulateltavaa ja uusia asioita kokeiltavaksi. Myös journalistien aktiivisempi lähestyminen ja  yhteistyön käynnistäminen on vielä vaiheessa.

Yksi avaus journalismin suuntaan oli toukokuun alussa Faktabaarin kanssa järjestetty avoin keskustelutilaisuus Päivälehden museolla. Aiheena olivat toisaalta journalismin faktantarkistus ja toisaalta tietokiteet. Alustusten jälkeen pohdimme osallistujien kesken, kuinka tietokiteiden idea kannattaa esitellä journalisteille ja kansalaisille. Tilaisuudessa eräs palvelumuotoilija kiinnostui projektistamme siinä määrin, että halusi auttaa meitä Oodin työpajan suunnittelussa. Faktabaarin journalistit taas ovat innostuneita tietokiteiden soveltamisesta toimittajan työssä:

“Journalistille tietokide on kiinnostava lähde, kun erilaiset näkökulmat ovat kerralla nähtävissä. Juttua tehdessä ei välttämättä huomaa asian kaikkia eri puolia.”

Seuraavan työpajan voisikin kohdistaa journalisteille, jotka työkseen seuraavat poliittista keskustelua.

Monitahoiset haasteet

Työpajojen suunnittelupalavereissa olemme kokeilleet itse muotoilla tietokiteen edellyttämiä täsmällisiä kysymyksiä kestävästä liikkumisesta. Muun muassa kaupunkipyörät herättivät vilkasta keskustelua tiimin kesken. Itse tuottamamme vastaukset paljastivat, että ensimmäinen kysymyksenasettelu oli yhtäältä liian epämääräinen ja toisaalta ohjasi liikaa ratkaisujen miettimiseen eikä niinkään perusteltujen argumenttien keräämiseen. Harvassa palaverissa todetaan, että ratkaisukeskeisyys on ongelma, mutta tämä oli kiistaton johtopäätös ensimmäisessä ideointipalaverissamme! Palasimme suunnittelupöydän ääreen ja muotoilimme kysymyksen uudelleen.

Yksi suurimmista haasteista on nurkan takana: Tähän asti järjestämämme työpajat ja esittelyt ovat olleet suullisia live-tilaisuuksia. Millaisia keinoja ja työkaluja löydämme tietokidetyöskentelyn ohjaamiseen silloin, kun vuorovaikutus ei tapahdu kasvokkain? Avuksi on ainakin tietokiteiden ja näkemysverkkojen esittäminen visuaalisesti. Näkemysverkko mindmap-luonteisena on ollut ensinäkemältä helposti lähestyttävä, vaikka sen haltuunotto vaatii syventymistä.

Tietokide ei siis todellakaan ole yksinkertainen juttu. Jo tietokiteen luonteeseen kuuluu monitahoisuus, mikä näkyy myös uudessa logossamme. Logon suunnitellut Volha Furs kuuli tietokiteistä ensimmäistä kertaa WIDE-hackathonissa viime syksynä.

Kolmen päivän päästä alkaa kesä ja kesäloma… eikun… jatkamme tutkimusmatkaa erilaisten kokeiluiden parissa, tiimin kesken ja muiden kanssa. Tervetuloa mukaan! Ota yhteyttä viestintäkanavien kautta tai liity tiedotuslistallemme.

Kansalaiskide-tiimin Jouni, Kaisa ja Tuukka

Tietokiteen logo

Vastaa

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Post comment