Jenna Lehtonen ja Valtteri Mörttinen. Kuva: Vilja Harala
Vuoden 2023 Uutisraivaaja-voittajista kolmantena hankkeestaan kertoo paikallisverkkomedia Itä-Helsinki.
Oletko koskaan huomannut, että kun suuren mediatalon toimittaja käy tekemässä jutun itähelsinkiläisessä kaupunginosassa, hänellä on tapana ”jalkautua paikalle”? Tällaisen hurjan tutkimusretken alleviivaaminen kertoo siitä, että Suomessa jopa 170 000 asukkaan maa-alue pääkaupungin sisällä voi muodostua journalistiseksi katvealueeksi, josta raportoidaan ainoastaan erityistapauksissa. Siitäkin huolimatta, että mikäli niin sanottu Itä-Helsinki olisi oma kaupunkinsa, se olisi väkiluvultaan koko maan 7. suurin.
Itä-Helsinki Median päämäärä on pohjimmiltaan erittäin yksinkertainen: luoda toimialueelleen digitaalinen paikallismedia. Vaikka kyseessä onkin pohjimmiltaan pelkkään paikalliskulttuurin puheenparteen perustuva alue, jota ei virallisesta kaupunkikaavasta löydy, se ilmenee yhtä todellisena kuin kaikki muutkin kuvitellut yhteisöt.
Ei ole täysin perusteetonta väittää, että juuri tämä journalistisen työn vaje alueella on johtanut osaltaan siihen, että alueesta on tullut koko Suomen tuntema yleinen kiistakapula. Maaseudulla asti kansalaisia pelotellaan kysymällä: ”Haluatko, että koko Suomi muuttuu Itä-Helsingiksi?” Näin paikallisen asukkaan silmillä katsoen se herättää ainoastaan kysymyksen: ”Mikäs vika siinä nyt sitten muka on?”
Tätä tyhjiötä Jenna Lehtonen lähti paikkaamaan, kun hän käynnisti itahelsinki.fi-sivuston Patricia Seppälän säätiön ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön tukemana apurahaprojektina. Muutamaa vuotta myöhemmin verkkolehti sai taakseen oman osakeyhtiönsä, toisen tekijän toimittaja Valtteri Mörttisestä ja jäsenyyden Julkisen sanan neuvostossa.
Koska tiimi on pieni, suurin ongelma toimivan verkkolehden ylläpitämisessä on ollut hidas julkaisutahti. Itä-Helsinki panostaa verkkosivuillaan ensisijaisesti laajoihin, syviin ja tutkiviin artikkeleihin. Nopeat uutiset, lyhyet videot ja muu kiireessä vastaanotettava sisältö tuotetaan suoraan sosiaaliseen mediaan, ja ensisijaisesti nimenomaan niihin kanaviin, joita nuoret yleisöt ovat tottuneet seuraamaan: Instagramiin ja Tiktokiin. Kummankin haltuun ottamisessa on ollut perinteisesti perinteisellä medialla suuria haasteita, ja meillekin niiden hyödyntäminen on tuottamisen ohella myös jatkuvaa tutkimista.
Uutisraivaaja-kauden aikana julkaisutahti on noussut huomattavasti. Tiimi on myös saanut uuden jäsenen, kun tuottaja Rosanna Marila astui mukaan toimitukseen ja osakeyhtiön kolmanneksi yrittäjäksi. Hänen päämääränään on varmistaa lehden kannattavuus pitkällä tähtäimellä kehittämällä uusia kaupallisen toiminnan ulottuvuuksia nykymarkkinoilla, joiden kylmä realiteetti on se, että kuluttajat eivät enää ole yhtä valmiita maksamaan lehdestä kuin ennen. Muiden uudistusten ohessa verkkotoimituksen visuaalinen puoli on vahvistunut muun muassa drone-kameralla ja pian päivänvalon näkevällä ulkoasu-uudistuksella.
Seuraavassa blogikirjoituksessamme pääsemme myös kertomaan enemmän parhaillaan käynnistyvästä uusimmasta tuotteestamme, verkkolehtemme omasta podcastista. Esivalmistelut on sen osalta saatu maaliin, ja ensimmäiset äänitykset pääsevät alkamaan Herttoniemen Mesta-studiolla lokakuun aikana.
Podcast oli Uutisraivaaja-kisaan lähtiessä yksi tärkeimmistä hankkeista, joita halusimme palkintokaudella toteuttaa. Viime vuodet ovat väistämättä osoittaneet, että myös meidän kaltaisemme lehdiksi itseään kutsuvat julkaisut joutuvat houkuttavana pysyäkseen hyödyntämään paljon aiempaa laajemmin kuvaa ja ääntä, koska pelkkä teksti ei tuo riittävän isoja uusia yleisöjä journalistisen tuotteen äärelle. Ajankohtaisten ja hankalienkin aiheiden käsittelyä ja näkökulmien moninaistumista edesauttaa, kun niistä keskustellaan ääneen ja tuodaan keskustelu siten helpommin lähestyttäväksi.
Se ei toki silti tarkoita, että kirjoitettu journalismi olisi katoamassa. Ainakaan Itä-Helsingin toimituksessa. Laajat ja tarkat artikkelimme kevyestä palvelujournalismista ja viihteellisistä henkilökuvista aina kärkeviin kolumneihin ja armottomalla työllä tutkittuihin pitkiin paikallisreportaaseihin jatkavat vastaisuudessakin elämäänsä varsinaisen verkkolehtemme päätuotteena.
