Anna Takala (vas), Mikko Hautakangas ja Matleena Ylikoski työstämässä Moniäänisyysmittaria. Tiimiin kuuluvat myös Noora Kettunen, Martin Pärtel ja Ninni Ahonen.

Demokratia, yhteiskuntarauha, kuunteleminen ja osallisuus. Näin ylevistä käsitteistä lähdimme liikkeelle, kun pohdimme tiimimme kanssa, miksi Uutisraivaaja-ideaamme Moniäänisyysmittaria tarvitaan. Moniääninen julkinen keskustelu tarkoittaa sitä, että yhä useampi ihminen kokee tulevansa kuulluksi ja että päätöksiä tehtäessä huomioidaan erilaiset näkökannat. Kun moniäänisyydestä huolehditaan vastuullisesti, paranee myös julkinen keskustelu. Tämä puolestaan vahvistaa demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa. Helppoa kuin heinänteko – ainakin teoriassa!

Olemme pohtineet muun muassa sitä, miksi moniäänisyyttä tarvitaan.

Valtaosa ihmisistä on nimittäin varmasti sitä mieltä, että olisi kiva, jos meillä olisi moniäänistä ja laadukasta keskustelua, mutta harvalla on keinoja tämän ylevän tavoitteen edistämiseksi. Journalismiin on viime aikoina kaivattu empatiaa, kuuntelemista ja ymmärtämistä, mutta tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä tällainen journalismi käytännössä olisi ja miten siihen päästäisiin, on vielä vähän. Tätä varten kolmesta journalismin ja viestinnän ammattilaisesta, tutkijasta ja koodarista koostuva tiimimme halua toteuttaa Moniäänisyysmittarin, työkalun, joka antaa ajantasaista tietoa siitä, kuinka moniäänistä julkinen keskustelu on.  

Ajatuksenamme on, että kun moniäänisyyttä voidaan mitata, siitä on myös helpompi keskustella ja sitä on helpompi edistää. Toivomme, että Moniäänisyysmittari herättää ajatuksia ja ohjaa ajattelemaan julkisen keskustelun moniäänisyyttä, sen merkitystä ja parantamisen paikkoja.  Uskomme, että tämä tekee journalismista empaattisempaa, ja auttaa mediataloja ja journalisteja kuulemaan myös niitä, joiden ääni ei tähän mennessä ole kuulunut.

Tavoitteenamme on, että Moniäänisyysmittari tarjoaa oivalluksen paikkoja niin toimittajille, kansalaisjärjestöille kuin tavallisille kansalaisillekin. Kun Moniäänisyysmittarilla pääsee tekemään hakuja ja tutkailemaan esimerkiksi moniäänisyyden toteutumista eri aihealueista käydyissä keskusteluissa, kuten vaikkapa ilmastonmuutoskeskustelussa, voi löytää uusia kysymyksiä, yllättäviä yhteyksiä tai erilaisia tulokulmia.

Mittarin tulosten pohjalta voidaan kysyä, missä keskusteluissa moniäänisyyttä erityisesti tarvitaan ja missä muodoissa. Ei välttämättä esimerkiksi ole ongelma, että naiset ovat yliedustettuina äitiyttä koskevassa julkisessa keskustelussa. Mutta jos perheaiheisiin haastatellaan aina vain naisia, voi olla hyvä pysähtyä pohtimaan, miksi näin on ja mitä asialle voisi tehdä. Moniäänisyysmittari kutsuukin kysymään “miksi tämä on näin” ja “mitä jos tämä olisi toisin”. Samalla Moniäänisyysmittari lisää median läpinäkyvyyttä ja vahvistaa luottamusta journalismiin.

Moniäänisyysmittarin tiimi

Moniäänisyysmittari taustalla on parempaa yhteiskunnallista keskustelua journalismin ja viestinnän keinoin edistävä sovittelujournalistien yhdistys Sopiva ry.

Moniäänisyys-mittarin kuulumisia päivitetään Sopivan sosiaalisen median tileillä:

Moniäänisyysmittarin tiimiin kuuluvat Ninni Ahonen, Mikko Hautakangas, Noora Kettunen, Martin Pärtel, Anna Takala ja Matleena Ylikoski.

Vastaa

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Post comment