Informaation visualisointia käsittelevä OpenVisConf-konferenssi järjestettiin Bostonissa 6.–7. huhtikuuta kolmannen kerran. TDJ:n tiimi kävi konferenssissa, joka tuo yhteen informaation visualisoinnin parissa työskenteleviä journalisteja, taiteilijoita, työkalujen kehittäjiä ja ihmisiä, jotka työskentelevät yritysten sisäiseen analytiikkaan liittyvissä rooleissa.
Miten kertoa datasta lukijalle?
Graafinen suunnittelija Nigel Holmes korosti esityksessään lukijan lämmintä huomioimista. Edward Tuften kanssa aikoinaan erimielisyyksiin ajautunut Holmes korosti, että pelkkä datan esittäminen ei riitä. Tuften suosiman minimalismin sijaan dataa esitettäessä on suosittava konkreettisia elementtejä, jotta lukija tuntee mistä on kyse, eikä näe pelkkiä numeroita. Holmes myös korosti sitä, kuinka sisällöstä voidaan tehdä sopivasti annostellun keveyden avulla helpommin lähestyttävää. Holmesin mukaan kevyt hymy on merkki hyvästä interaktiosta lukijan kanssa: “What’s a great sign of interaction? A smile. Not a laugh, but a smile of recognition – because something is lighthearted doesn’t mean it isn’t serious.”
Käyttäjäkeskeistä informaation visualisointia tutkiva Lane Harrison vahvisti toisena konferenssipäivänä Holmesin sanomaa tutkimustuloksillaan. Harrisonin löydösten mukaan iloisella tarinalla “alustetut” koehenkilöt pystyvät havaitsemaan tarkemmin korrelaatioita pistekaavioissa. Harrison viittasi myös muihin vastaaviin tutkimuksiin,joiden mukaan positiivinen mieli voi laajentaa ihmisten huomiokenttää ja rohkaista prosessoimaan isomman alueen yhdellä vilkaisulla.
Robert Kosara käsitteli datavetoista visuaalista tarinankerrontaa. Kosara korosti, kuinka tarina liimaa faktat yhteen, auttaen sekä ymmärrystä että muistamista. Hän toi esille, että sarjakuvilla ja sarjalla kuvaajia on paljon yhteistä, ja että sarjakuvia koskevaa teoriaa voi hyödyntää myös kerrottaessa visuaalisesti dataa koskevia tarinoita.
Työkalut ja tekniikka
Jeffrey Heer esitteli uuden version deklaratiiviseen informaatiografiikkakuvaukseen perustuvasta Vega-kirjastosta. Deklaratiivisen kuvauksen etuna on se, että sen ympärille on helppo rakentaa helppokäyttöisiä työkaluja, kuten Heerin esittelemä Voyager. Heer on aiemmin toiminut pääkehittäjänä suositussa informaation visualisointiin tarkoitetussa D3.js-kirjastossa. Vega on lupaava kirjasto TDJ:n käyttöön. Epäilimme aiemmin Vegan käyttämistä siksi, että sitä ei näytetty kehittävän kovin aktiivisesti. Konferenssin aikana kävimme Vegasta keskusteluja sekä Heerin, että Vegan pääkehittäjä Arvind Satyanarayan kanssa. Keskusteluissa selvisi, että Vegaan on laitettu todella paljon ajatusta ja että pääkehittäjä on hyvin motivoitunut työkalun jatkokehittämiseen.
Jeffrey Heer vertailemassa tapoja visualisaatioiden
kuvaamiseen.
Alyson Hurt esitteliteknisestä näkökulmasta NPR:n grafiikkatiimin kehittämää moderneille visualisaatioille tarkoitettua julkaisualustaa, jonka NPR on julkaissutavoimena lähdekoodina. Koska alusta on rakennettu lähtökohtaisesti staattiselle sisällölle, se ei sovellu suoraan projektimme käyttöön. Siihen kuuluu kuitenkin yksittäisiä komponentteja, joita voimme helposti hyödyntää projektissamme.
Santiago Ortiz esitteli kollaboratiiviseen data-analyysiin ja visualisointiin tarkoitetun Lichenin. Lichenin kaltaiset helppokäyttöiset työkalut voisivat olla kiinnostava elementti palveluumme. Olennaista on, että Lichenin kaltaisilla työkaluilla ei-ohjelmointitaitoiset lukijat voivat tutkia dataa muistakin näkökulmista, kuin joita artikkelin tekijä on tullut ajatelleeksi.
Yhteenveto
Kaikkiaan konferenssi oli erittäin antoisia. Tässä kirjoituksessa raapaisimme ainoastaan pintaa konferenssin koko annista. Monien luentojen sisällöt olivat projektimme kannalta jopa hämmentävän relevantteja, ja sitäkin useammat olivat lumoavan inspiroivia ja silmiä avaavia.
Sitäkin mukavampaa oli se, kuinka pieni konferenssi hitsautui lämpimäksi yhteisöksi, jossa oli matala kynnys mennä juttelemaan eri ihmisten kanssa. Vaikka minä tai Ville emme koe olevamme kummoisia verkostoitujia, ehdimme keskustella projektimme kannalta relevanteista aiheista mm. New York Timesin, Economistin, Boston Globen, Bloomberg Graphicsin, Kickstarterin ja Googlen työntekijöiden kanssa. Edellisessä blogipostauksessa käsittelemiemme ikivihreiden tai personoitujen datavetoisten sisältöjen ottaminen puheeksi synnytti iloksemme monta värikästä keskustelua.
Juho Ojala
